Tarjoan lasten ja nuorten sekä aikuisten psykoterapiaa sekä vanhemmuuden ohjantaa liittyen lasten ja nuorten terapioihin ja vanhemmuuden tukea.
Psykoterapia voi olla lyhyttä, fokusoitua (5-20 kertaa) tai pitkää (useampi vuosi) psykoterapiaa. Olen Kelan palveluntuottaja ja myös HUS ja eri kaupungit tai kunnat voivat ostaa palvelusetelillä tai maksusitoumuksella psykoterapiaa (esim. Kerava, Keski-Uudenmaan sote, Sipoo). Psykoterapia voi olla myös vakuutusyhtiöiden korvaamaa.
Kognitiivisen psykoterapian lisäksi työskentelen vahvasti skeematerapian viitekehyksen kautta sekä traumaorientoituneesti. Sopivat työtavat muotoutuvat yhteistyössä terapiaan tulevan kanssa riippuen ongelmista, yksilöllisestä arviosta ja käsitteellistämisestä. Myös lähettävä taho voi edellyttää tietyntyyppisiä menetelmiä, kuten altistusta.
Kaikessa terapiassa, kohtaamisessa oleellista on yhteisen luottamuksen syntyminen ja turvallisuus vuorovaikutuksessa. Olen terapeuttina aktiivinen, sopivasti haastava, mutta myös rauhallinen ja kuunteleva tyyliltäni. Pyrin työssäni tukemaan ja kannustamaan muutoksen matkalla ja toivon kunkin löytävän elämässään aidon itsensä, oman minänsä tarpeineen, tunteineen ja voimavaroineen. Terapiassa ja arjessa pyritään kohtaamaan turvallisesti nykyisyyden ja menneisyyden asioita, jotka tarvitsevat tulla kohdatuksi ja saada ääntä enemmän. Käytän tunteisiin fokusoivia ja kokemuksellisia menetelmiä, esimerkiksi tuolitekniikoita ja mielikuvaharjoituksia. Lapsen ja nuoren terapia luonnollisesti perustuu kehitystason mukaisiin työtapoihin ja työskentelyyn ja myös vanhemmat ovat hoidossa mukana.
Kognitiivinen psykoterapia tai kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on laaja-alainen, lukuisia eri menetelmiä ja työtapoja sisältävä viitekehys. Terapiassa toisaalta tutkitaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen välistä suhdetta ja sisältöä, tunnistetaan ydinuskomuksia ja merkityksiä, joita tapahtumille annamme sekä itsestämme ja toisistamme teemme oman kehitys- ja kiintymyssuhdehistorian varrella. Pelkkä kognitiivinen ymmärtäminen ei useinkaan riitä muutokseen. Kognitiivinen terapia on myös tunnetyöskentelyä, jossa pyritään tavoittamaan, tunnistamaan emootioita ja saamaan tunnekokemuksiin ja tunnesäätelyyn myönteistä muutosta. Usein terapiassa oleellista on myös käyttäytymisen muutos, joka voi alkaa erilaisilla arjen kokeiluilla ja tai tekemällä jotain toisin. Esimerkiksi altistus ja arjen aktivointi ovat behavioraalisia menetelmiä, jotka sisältyvät monien häiriöiden hoitoon. Kognitiivinen psykoterapia on aktiivista työskentelyä, jossa sekä terapeutilla että potilaalla on omat tehtävänsä. Terapiaprosessi näkyy myös terapian välillä, esimerkiksi välitehtävinä, havainnointeina tai harjoituksina.
Kognitiivisessa terapiassa on paljon tutkittuja, näyttöön perustuvia malleja mm. eri ahdistuneisuus- ja mielialaongelmien, traumaperäisten oireiden ja pakko-oireiden ja käyttäytymisongelmien hoitoon sekä adhd:n ja autismikirjon tukeen. Sovelluksia ovat esimerkiksi traumafokusoitu työskentely (Tf-kt), Cool kids ja Coping Cat. Dkt (dialektinen käyttäytymisterapia, tietoisuustaitojen (mindfulness) ja hyväksymis- ja omistautumisterapian (Hot) suuntaukset ovat osa kognitiivista perhettä.
Toinen keskeinen viitekehykseni on skeematerapia. Skeematerapia on paljon tutkittu integratiivinen, ns. kolmannen aallon psykoterapiasuunta, jonka käsitteet ja tapa työskennellä ovat avaavia, ymmärrettäviä ja inhimillisiä. Skeematerapia sopii hyvin erilaisten ongelmien ja vaikeiden ja pitkäkestoisten ongelmien hoitoon kaikilla ikäryhmillä. Keskeinen tavoite on kohdata ja korjata ydintarpeita empaattisessa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Ydintarpeet liittyvät fyysisten perustarpeiden lisäksi turvalliseen kiintymyssuhteeseen, autonomiaan, itsearvostukseen ja leikkiin, ilmaisuun sekä sopiviin rajoihin. Kehityshistoriassa ydintarpeiden riittämätön tai puutteellinen täyttyminen johtaa tiettyjen skeemojen syntymiseen, jotka aktivoivat moodeja, erityisesti turvattomissa tai haastavissa tilanteissa. Terapiassa työskennellään skeemojen, kuten tunnevaje (emootioiden, kognitioiden, muistojen ja kokemisen malleja) ja moodien, kuten yksinäinen lapsi (kullakin hetkellä aktivoituneena olevia emotionaalinen tila tai minän eri puoli) kanssa. Selviytymismoodien (taistella, alistua tai välttää) toimintaan pyritään saamaan joustoa ja tuetaan Terve aikuinen-moodin (tai lapsella Toimiva lapsi-moodi) vahvistumista ja tervettä rajojen asettamista. Skeematerapian menetelmät ovat luovia ja kokemuksellisia, emootioihin ja korjaavaan tunnekokemukseen fokusoivia. Tyhjän tuolin tai usean tuolin tekniikoilla eri tunnekokemukset ja eri puolet itsestä tai keskeneräisiksi jääneet asiat voivat saada ääntä ja muotoa. Mielikuvaharjoituksilla pyritään tavoittamaan keskeisiä tunne- tai traumamuistoja, joita empaattisessa ja turvallisessa vuorovaikutuksessa kohdataan ja korjataan ja lohdutetaan pientä lasta, esimerkiksi yksinäistä lapsimoodia.
Sovellan skeematerapiaa lasten ja nuorten psykoterapiassa sekä vanhempien ohjannassa, johon minulla on sertifioitu koulutus.
Traumaorientoituneessa työskentelyssä käytän EMDR-menetelmän (silmänliiketerapia) lisäksi traumafokusoitua kognitiivis-behavioraalista terapiaa (TF-cbt ja ct for PTSD ) sekä skeematerapiaa. Traumatyöskentelyllä tarkoitetaan yksittäisten traumojen (kuten onnettomuus, menetys, tapaturma, läheltä piti tilanne, hyväksikäyttö ja väkivalta) hoitoa ja posttraumaattisten stressioireiden helpottamista ja vaikeiden kokemusten ja muutosten tai menetyksen työstämistä. Laaja-alaisesti traumalla tarkoitan myös lapselle, nuorelle ja aikuiselle kohtuutonta ja yli sietokyvyn menevää tapahtumaa tai kokemusta. Joskus yksittäisen trauman terapia voi olla lyhytkin, jo riittävästi helpotusta tuova, kun henkilöllä on riittävä perusturvallisuus, tukea elämässä ja voimavaroja.
Kompleksisella tai kiintymyssuhdetraumalla tarkoitetaan monien traumaattisten tapahtumien ja usein vakavan vaillejäämisen sävyttävää elämää ja jo hyvin varhain. On vaikea erotella tiettyjä traumaattisia tapahtumia, kun arkea perheessä on sävyttänyt enemmän ja vähemmän turvattomuus ja arvaamattomuus. Näin voi olla, kun vanhemmalla on vakava mielenterveyden häiriö, alkoholiongelma tai on toistuvasti altistunut väkivallalle tai muulle kaltoinkohtelulle. Tällöin psykoterapia on tyypillisesti pitkäkestoinen, jopa yli 3 vuotta ja luottamuksen syntymiseen terapiasuhteessa tarvitaan aikaa. Traumaan voi liittyä dissosiatiivisia oireita tai dissosiatiivinen häiriö. Terapia pitää sisällään mm. vakauttamista, voimavarojen ja turvallisuuden rakentumista, aktiivisempaa traumatyöskentelyä eri menetelmin ja orientoitumista tulevaisuuteen ja oman elämännarratiivin hyväksymistä.
LINKIT:
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/